You are here

Talanga 'i he lea faka-Tonga

Kau taki ‘houtamaki matatangii’ ‘e kovi ki he Fonua

Nuku'alofa, Tonga

Ko e ‘ulungaanga ‘o e tangataa ‘e malava pee ke tau fakakalasi ‘e ua, ‘a ia ko e ‘uluakii, ko e kakai ‘oku  nau sai’ia ‘i he fakamalohii, pe houtamakii (bully), pea ko hono uaa, ko e kakai ‘oku nau matatangii (cry baby). ‘Oku mahino ko e houtamakii ia ‘oku te ngaahi kovi’i (abuse) ha taha kehe fakaesino, fakae’atamai, lea mo fakaeongo (emotional/relational) koe’uhii ko e taumu’a kete lava ‘o pule’i ‘a e tokotaha koiaa. Ka ko e tokotaha matatangii (cry baby) ia ‘oku launga mo fakafefiki’i pea ‘ikai fiemalie lelei ia ‘i ha fa’ahinga me’a pee.  

‘I he ngaahi ta’u kimui ni maii, ‘oku kamata ke ‘asi lahi mai ‘a e fa’ahinga ‘ulungaanga ko e ‘houtamaki matatangi’ (cry-bully) ‘i he US, ‘a  ia ‘oku tuifio ai ‘a e ongo kalasi ‘ulungaanga ‘e ua ‘i ‘olungaa, pea ‘oku lahi ‘a hono ngaue kovi’i ‘aki ‘e ‘ha’a poto’ (liberals/progressives) ke ma’u ‘enau ngaahi ‘asenita taautahaa, kae ‘ikai ko e lelei ‘o e sosaietii. ‘Oku haa mai ‘a e pehee ‘e ‘ha’a poto’ ia, ‘i he ‘enau fakakaukauu, ‘oku ta’etokanga’i (victimised), ngaahi kovi’i (traumatised) mo taapalasia’i (attacked) kinautolu ‘e he ni’ihi ‘o e sosaieti koiaa, ka ‘i he taimi tatau ‘oku nau ‘ohofi, ngaahi kovi’i mo taapalasia’i ‘e kinautolu ia ha kakai kehe ‘oku ‘ikai ke nau tui tatau  mo kinautolu, pe fehu’ia ‘enau fakakaukauu  pe fokotu’utu’uu.

Tau fakataataa ‘aki ‘a e me’a na’e hoko ‘i he mahina ni ‘i he ‘univesiti Rutgers ‘i he US, ko e taha ‘o e ‘univesiti ‘e 10 ‘iloa ‘i he US. Na’e ‘i ai ‘a e lea (public lecture) ‘i he holo ‘i Rutgers, ‘a e tokotaha ‘oku ‘conservative’ (tefito ki he tui mo e mo’ui faka-Kalisitianee) ‘a ‘ene tuii. Na’e fai leva ‘e he ni’ihi ‘o e fanauako ‘liberal’ (ko e tefito’i tuii ‘oku senitaa ia ‘i he tangataa mo ‘ene mafai ki he me’a kotoa pee) ‘o e univesitii ‘a e laka fakahaahaa mo e ngaahi to’onga fakamoveuveu kehekehe, lolotonga ‘ene leaa. ‘I he ‘osi ‘ene leaa pea hili ha ngaahi ‘aho, na’e fai ‘ehe fanauako ko’enii ‘enau launga ki he kau ma’umafai ‘o e ‘univesitii, he ‘oku nau ongo’i ilifia (scared), uesia ‘enau mo’uii (hurt) mo fakafaikehekehe’i (discriminate) kinautolu ‘ehe ‘univesitii.  ‘Oku mahino mai ko e palopalema tefitoo ko e kehe ‘a e tui mo e lea ‘a e tokotaha leaa, neongo ‘oku tau’ataina ke lea’aki, ka ‘oku fepaki ia mo ‘enau tuii, pea ko e anga mahenii foki ke nau tipeiti’i mo e tokotaha leaa, ‘a e ngaahi me’a ‘oku nau faikehekehe aii. Na’e ‘ikai ke fai ‘ehe ‘univesitii ia ha ngaue ki he ‘enau fakamoveuveuu, ka, na’a nau ‘omai ‘enautolu ‘a e kau ngaue  mei he Psychiatric Services, Office for Violence Prevention and Victim Assistance mo e kau polisi ‘a e ‘univesitii, ke tokoni (support) ki he fanauu ke fakalelei’i honau mamahii.

‘Oku ‘i ai ‘a e hoha’a lahi ki he ‘asi mai ‘a e fa’ahinga to’onga ko’enii (cry-bully) he ‘oku ‘ikai ko e fanauako ‘univesitii pee ka ‘oku toe kau foki mo e ‘ha’a poto’ ‘e ni’ihi. Tau faka’uta angee ka foki mai ha kau ako ‘univesiti ‘oku nau mo’ua ‘i he ‘houtamaki matatangii’ ‘onau ngaue’i hotau Pule’angaa, pea ‘e ‘i ai ‘a e taimi lahi ia ‘e ‘ikai te nau fetaulaki mo e toenga ‘o e kau ngauee, pea ‘ikai ke nau tali ‘e kinautolu ke tiupeiti’i ha ‘isiu, ka nau launga pee mo kumi malu’i meiha lao pe ha mafai kehe ke tu’u pee ‘enau fakakaukauu. Ko e toki sosaieti Tonga ta’eoli mo’oni ia.    

Sione Tu’itupou Fotu