You are here

Talanga 'i he lea faka-Tonga

Sefita

Canberra, AUSTRALIA

'Etita,

Fakamalo lahi kia Sefita Hao’uli ho’o hoko ko e fai fale’’i fakapolitikale mo fakamitia kia Moimoiangaha (fakamanatu mai’a Lopeti Senituli), pea hange ko’eku lau he’eku tohi, ...“ta’oku lava pe’o mio’i’a e ta’emahino’o’asi ngali mahino, pea’oku to e fihi ange ai’a e vivili mo e felafoaki. Tangata faiongongo NZ te u kole ke u fakavetevete atu’a e tuifio mo e natu tavale he ngaahi’isiu he’eku tohi, kuo ke fofola mai he founga’a Ma’ananga mo e Tala’o Lo’au (ke fa’a lau faka’aluma mai ki ai). Ne lafo mai’a Moimoiangaha he tu’a’isiu pea kuo ke hanga’e koe’o’ai’o fihi tavale mo momoikiiki ange.

Ko e fehu’i leva kou fai kia au, ko e ha’eku me’a’e fai, te u to e tatau atu ai pe, he ko e ui faikava e’e ua ki loto Ma’ananga mo e te’eki pe ke paasi ia ke palu ha efe.’E hange foki ha sio lalo pea’e hange ha ilifia atu kapau he ‘ikai ke u tali atu ho’omo ui faikava. Ka’oku ou kole pe he talamalu 'o Lo'au mo e fonua ke’oatu’a’ene founga ketau’inasi ai, pea me’a ki ai’a e hau’atea’oku me’a. Kou kole atu kia koe pea kia Moimoiangaha ke mo fakamolemole’o’eiki pe kamo tali mai’a e ngaahi fehu’i ko’eni fekau’aki mo’eku’atikolo katau toki vakai pe’e palu hotau efe, pe te u tatau atu pe he:

- Koeha’a e mitia? Pea koeha’a e taha faiongoongo? Pea koeha’a e taha tohi ki he’Etita, pea koeha’a e me’a ko e fakahoko tau’ataina’ete fakakaukau he mitia? Ko’ete lau faka’aluma mo manukia ha me’a ne hoko? Pe ko’ete talanoa he poini mo e’isiu, pea lipooti totonu?

-’Oku mo’oni nai ko e ngaahi mitia lahi (te’eki ke u pehe atu KATOA E MITIA) kuo nau tapalasia’a e ngaahi totonu lahi’a e kakai Tonga’i muli mo Tonga ki he’enau tau’ataina fakataautaha?

- Ko hai’a e kulupu fakasosiale’i muli mo Tonga kuo nau vali e tonounou

kehekehe, pea liliu mo e lelei’o palaku, pea fakangalikovi’i taha’etau nofo fakafamili mo fakakainga’o a’u ki hotau fonua, pule’anga mo e kau taki’i muli he vahaope’aki e tekinolosia fakaonopooni?

- Ko hai’a e kau faiongoongo mo e kau taha mitia’i muli mo Tonga kuo nau

toutou tanaki’enau fakakaukau mo e tui pe’a kinautolu fakataau taha he funga’o e lipooti mai’a e ngaahi me’a ne hoko fakaongoongo? Pea ko e tu’ofiha’eni’a e fakamaau lau he ngaahi pepa mo e fakamaau’anga he sipinga ko’eni? Koeha hono kehekehe mo e talanga he’isiu mo e poini?

- Koeha’a e fatongia’o e kau faiongoongo? Ko e fakatupu’a e loto mamahi he mo’ui mo e tau’ataina’a e fakataau taha mo honau ngaahi famili’i ha fehalaaki’oku hoko’ia kinautolu? Pe’oku’ai ko a’a e tui’a e Uesite ko e totonu’a e tangata, pea ke’ilo’a e mingimingi’i me’a kotoa pe’oku hoko ki ha mo’ui ha taha pe famili?

- Koeha’a e ngaahi kakano mo e’isiu totonu ke pulusi mai’e he kau’Etita he mala’e mitia? Ko e lipooti hangatonu? Pe ko e vali ke lelei? Pea vali’i ke kovi? Ko ha ngaahi tohi taukapekape hange ko e Taimi’o Tonga, pe ko e

faka’aluma mo e manukia hange’oku fa’a’asi mai’i he’etau peanga ni (kou

toutou lave atu ki ai)?’Oku tau’ataina pe nai’a e kau’Etita kenau ta’e

pulusi ha’atau tohi kuotau fai pea kole kenau pulusi? Ne u’osi lave atu ko a pe koeha’oku’ikai talanoa mai’a Moimoiangaha he’isiu pe’ikai, ka e tuku e faka’aluma mo e manuki?

- Talamai ange’a e hingoa’o e ngaahi nusipepa’i NZ ne nau ta’aki hake mo

ta’aki hifo’a e me’a faka’eiki’o’enau kuini’o hange ko e fanga fu’u tohi ta’e fakamolale mo fakahiteni kuotau sio ai he’etau ngaahi mitia Tonga mo muli ni, mo e kau fai tohi ki he’Etita?

- Kuo’osi hanga’e he mitia’a e kau mauli’o fukefuke’i kinautolu’i mamani he vahaope? Kataki’o talamai’a e’u mitia ko ia? Talamai ange ha laukovi palaku’a e Pule’anga NZ mo homo’u mitia ki he kau mauli mo’enau mo’ui he senituli 21’o hange kuo nau fai ki Tonga?

- Ko hai’a e fonua kuo nau hiva kava’aki lahi taha’a e Tu’i mo’ene puke mo e hekasea mo e ha fua, pea faka’aluma lahi’aki’a kitautolu mo’etau founga pule, mo’etau to’onga mo’ui’i muli he senituli 21?’E lahi nai ke tali ko NZ’oku nau kaimu’a taha’i hono vali malala’i kitautolu? Ko hai’a e kau Tonga’i muli pe’i NZ kuo nau’osi kau he vali malala’i ko’eni, pea tala ko’enau tau’ataina mo e tala ko a’a e mo’oni?

- Koeha’a e’uhinga kuo tohi mai ai’a Sefita ki he pepa ni kia au,’oku ai e kakai vale mo e kakai poto’oku nau mahino’i’etau talanga? Ko hai’a e kakai vale ko ia? Pea ko hai’a e kakai poto ko ia? Ko e anga nai’eni ha ngaahi lea ke lea mai’aki’e ha taha kuo ngaue laulau tau he mala’e’o e mitia ke fakakalasi’a’etau kau lau pepa ko e kau vale mo e poto?

- Ne u’osi pehe tu’o taha atu’oku te’eki ke fai he mitia ia’i mamani ha me’a lelei pe talanoa lelei? Pe ko e fo’i tuifio ia mo e natu’a e ngaahi’isiu’eku tohi?

- FAKAOSI, ko hai’a e ngaahi fonua’i mamani mo e’u kautaha pisinisi’oku nau pule’i’a e mitia? Fefe’i he Pasifiki pe? Ko Tonga? Ko NZ? Ko’Aositelelia? Ko e Taimi’o Tonga? Ko e Matangi Tonga? Ko e Planet Tonga? Ko e Tu’i? Ko ko koe Sefita?

Oku ou fakame’apango’ia ko e’ikai ke’asi mai ha fakamatala mahino’a Sefita ki he ...“politiki fakakolonia...”, ...“politiki laulanu...”, ...“ivi pule’ia fakakautau mo fakatekinolosia...” mo e ...“molale fakakepitalisimi...”’o e mitia.

Faka’apa’apa atu,

Siosiua Lafitani Tofua’ipangai

...‘Api ko Ma’ananga

Lo’au Research Society (LRS)

pouvalul [at] aapt [dot] net [dot] au