Mole 'a e 'apasia 'i Tonga [1]
Sunday, April 16, 2006 - 17:09. Updated on Wednesday, October 1, 2014 - 10:09.
'Etita,
'Oku fai 'a e tohini mo e loto faka'apa'apa mo'oni. Pea 'oku ou lau 'eni koha faingamalie ke fai atu ai 'a e ki'i faka hoha'a felave'i moe tu'unga mo'ui 'oku lolotonga tofanga mo e kakai 'ohotau ki'i fonua.
Na'aku toki foki mai mei Vava'u ko e lava ia ha ta'u nai 'e 40 'eku mavahe mei ai. Na'aku fiefia lahi he mamata atu ki he fonua 'o hoku tupu'anga. Kae me'apango na'e 'ikai lava ha 'alu holo koeuhi ko e fu'u ke lahi 'i he vaha'a 'o e ngaahi ako ma'olunga Vava'u. Ne nau fahi e ngaahi 'api ako pea iku 'o nofo falemahaki ai mo e Tokolahi. 'I he lolotonga 'o e fakataha fakalelei na'e fai 'ehe kau taki ako mo e kau taki 'o e lotu 'o e fonua, ne ha mahino mai ai kiate au e mamaha e fakakaukau 'a e to'utupu. Ko e fahi e 'apiako kanau o 'o ako 'i fe 'ia? Pea u fakakaukau ki he kakai mo e fonua pea na'aku loto mamahi 'aupito. Hange kuo mole 'a e 'apasia 'a e Tonga, mole 'a e 'ofa, pea mole mo e fe veitokai'aki 'i he ngaahi va 'o tangata mo e fefine Tonga.
Na'aku ma'u ha faingamalie ke kau 'i he ma'ukava 'i Pangai Si'i. Malie ko e talanga 'a e ni'i hi nenau kau ki he siakale, fekau'aki mo e feinga ke liliu e fokotu'utu'u 'o e pule'anga. Na'aku lave fekau'aki mo e me'a lalahi 'e fa pea 'oku ou fie vahevahe mo kimoutolu.
1. 'Oku totonu ke 'uluaki teke ke liliu e 'imisi 'o Tonga. Fakamolemole pea tulou mo e ha'ofanga - 'oku fu'u 'asi 'uli pea palaku 'aupito e fonua. Fefe ngaahi kolo? 'oku 'iai ha polokalama 'a'ahi kolo? Kou sio ki he lahi e ngaahi me'alele maumau 'oku tau he ngaahi lalo'akau 'o hili'anga kulo mo e veve pea laku noa e veve he ve'ehala, lahi e ngaahi pota vao he lotokolo. Kataki kae fakamalohia ange ke matamata lelei e fonua pea ke ma'a, he ko e "ma'a ", ko e ofi taha ia ki he 'Otua.
2. Ako'i e fanau ke nau o ki 'uta kae tuku e nofo noa he Hala Taufa. 'Oku 'ikai fai ha mo'ui 'i he kolekole. Fakamou'eikina'i ange honau taimi he ko e me'a ia 'oku nau ke ai ko e nofo noa.
3. Ke ngaue fakataha 'a e matu'a, taki fakalotu mo e kau taki 'o e fonua ki hono palani e founga ke laka ai ki mu'a 'a e kakai mo e fonua. 'Oua 'e tali ke hoko ha maumau ka e toki feinga'i ke fakalelei'i. 'Oku sai ange 'a e "sinaki he toki".
4. 'Oku lahi pe me'a ia 'i Tonga ke fai ai 'a e mo'ui, kae 'ikai ko e talitali pe ke to mai ha monu mei muli. Ko e me'a ia 'oku tonu ke alea'i 'i Pangai Si'i. Tuku e me'a ia 'a e kau politiki ki he kau taukei 'i he mala'e koia. Kae taka to ki 'uta. Me'a vaoa mo'oni ko e ngaahi 'uta. Ko e tokolahi ko e ngoue pe ki maketi. Ako ke mou mo'ui pe 'iate kimoutolu(Self Reliance). Ko hono fakamo'oni ki he me'a 'oku ou lau kiai ko e kau Siaina. 'Oku nau ha'u kinautolu 'o tanaki pe pa'anga kae nofo e tokolahi 'o launga pea 'oho e ni'ihi 'o ta pea kaiha'asi e fangota 'a e Siaina.Tu'u ko e 'o fai ha me'a ma'au.
Na'aku 'i Navaiali'i fakataha mo e kau 'a'ahi mei Siaina fekau'aki mo e folau 'eve'eva(Tourism). Na'e me'a ai 'a e 'eiki minisita takimamata Mr. Cecil Cocker, mo e Minisita mei Siaina mo 'ene kau folau. Ko 'enau me'a mai ko e fie toko ni ki he 'etau potungaue 'eve'eva. Mahalo pea ngalingali ko ha faingamalie 'eni ke tokoni'i 'a e 'ekonomiki 'a Tonga. Kou fokotu'u atu ke mou feinga'i ange 'a e 'imisi 'o Tonga ke ha faka'ofo'ofa ke fie omai e kakai 'o lata pea fakamole 'enau pa'anga. He 'ikai lava ia 'ehe ki'i tokosi'i ko'ena 'oku nau fai e ngaahi langa fakalakalaka 'o e fonua, 'e toki lava ia 'okapau te tau alanima fakataha.
Fakamolemole'i ange na'a taka 'o pehe kou fie poto pe kaunoa nai. Ko e fai pe 'i he loto 'ofa mo e mamahi'i e fonua 'o Tupou mo e kakai 'oku ou laukau 'aki.
Faka'apa'apa atu
'Isileli 'Ilangana Kaufusi
Fay [at] yahoo [dot] co [dot] nz