Kuo 'ata kovi 'a e Temokalati mo e tau'ataina he ngaue 'a e kau hia [1]
Saturday, May 17, 2008 - 18:33. Updated on Thursday, June 12, 2014 - 09:43.
'Etita,
Kuo hoko 'a e "16/11" pea mo pule'anga "temokalati tikitato" lolotonga 'o Fisi ko e fakatokanga fakamanavahee (brutal warning) pea mo e fakamo'oni ta'etoekofukofu'i (naked witness) ki he Tonga kotoa ke tau ki'i toloi atu 'a e feinga 'a e kau Temo-Tonga exteremists ke fakamalohi'i 'a e liliu ke fakahoko he 2010. Te u lave ki ha 'elia lalahi 'e ua 'oku ha mahino ai 'a e ta'efalala'anga 'enau fokotu'utu'u ki he kaha'u 'o Tonga.
'Uluaki, ko 'enau fokotu'u ke tau muimui ki he motolo Pilitania, ko e 'alu fakaholomui ia mei he liliu 'oku lolotonga fakahoko 'e he pule'angaa. 'I Pilitania, 'oku 'ikai fili 'e he kakai 'a e palemia, ka ko e fili pee 'e he kau memipa falealea, pea toki fili leva 'e he palemia 'a e toenga 'o 'ene kau minisitaa mei he toenga 'o e kau memipa falealea 'a ia ko e tokolahi tahaa pe mei he'ene faha'i fakapolitikale, pea 'oku 'ikai ha taha mei tu'a.
Ko e taha 'o e vaivai'anga 'o e motolo Pilitania (mo e motolo Temo-Tonga) ko e fakangatangata 'a e kau mai 'a e kau mataotao 'atamai'ia 'o e fonua ki hono fakakaukau'i e pule'anga. 'i 'Amelika, 'oku fili 'e he kakai e Palesiteni, pea fili leva 'e he Palesiteni 'ene kau minisita mei tu'a-Falealea hangee ko e fili 'e Tupou V 'a e ni'ihi e kau 'atamai'ia 'o Tonga mei tu'a-Falealea ke nau minisitaa he pule'angaa. Pea ko hono 'uhingaa he 'oku fakatokanga'i 'i 'Amelika (mo Tonga), ko e tokolahi taha 'o e kau 'atamai mataotao 'o e fonuaa, 'oku 'ikai ke nau ako politiki pe tenau 'o feinga ki Falealea, ka 'oku nau ako nautolu ki he ngaahi mala'e kehekehe 'e lahiange ai 'enau silini. Ko e kau 'otuua mo 'otutolu faka'atamai mahalo ko nautolu ia 'e ako pea mo feinga he politiki. 'I 'Amelika 'oku 'otometiki pe hono fokotu'u ha palofesa Harvard ke Sekelitali Pule (Secretary of
State) pe ke minisitaa - ko e ni'ihi he 'ikai mole honau taimi he campaign ki Falealea, ka 'oku nau ma'u e 'atamai mataotao ke minisitaa he pule'angaa. Ko e toko faa pee 'o e kau minisitaa 'e toko 15 'a palesiteni Bush na'a nau 'i falealea kimu'a. Ko e toee ko e fili pee mei tu'a. Mei he 1828 ki he 2000, ko e toko 13 pee 'o e kau palesiteni 'e toko 31 'o 'Amelika he vaha'a ta'u ko 'eni ne nau 'i Falealea (Congress) kimu'a pea nau palesiteni. Ko e toko 18 ko e kau 'eikitau pea mo kovana mo e ni'ihi kehe ka ko e kau 'atamai'ia neongo ne 'ikai ke nau 'i Falealea hange ko Woodrow Wilson ko e filosefa politkale mo e palesiteni 'o Princeton. 'Oku totonu ke ako 'a Tonga mei heni kae'oua 'e fa'ofua fakapo'uli pee he motolo Pilitania ta'efakasio hono vaivai'angaa.
Mei he fokotu'utu'u faka'ekonomika 'a e Temo-Tonga ne ha mahino 'enau fakafepaki mo fakafe'atungia ki he motolo faka'ekonomika fakatemokalati ko e "Free Market Capitalism" 'aia 'oku fakamo'oni'i he ngaahi fonua fakalakalakaa mo fakatemokalati ko e founga faka'ekonomika (fakatemokalati) ia 'oku lava ke ne langahake 'a e 'ekonomika 'o e mamanii. Ko e issue kehe 'a e corrupt 'a e kau Siaina ('oku corrupt pe moe ni'ihi e kau pisinisi Tonga) ke tau fangatua mo ia, ko e poinii...ko e lahiange 'etau fakamalohi'I e maketi ko 'etau maumau'I ia e ngaahi tefito'i mo'oni (principles) fakatemokalati 'a ia 'oku tau pole'i ke tau manga ki ai. He ko fee tau'ataaina mo e tatau (freedom & equality) 'a e kau Siainaa kuo tau fakatamasi'ivale ai 'o 'ai ke fakapulou'i kinautolu. Ko e fale'i 'a Milton Friedman ko e takimu'a 'o e "Free Market Capitalism": "Ko e lahiange 'etau pule'i e maketi 'o e 'ekonomika ko e lahiange ia 'a e mole 'etau tau'ataina fakapolitikale, pea he 'ikai 'i ai ha tau'ataina fakapolitikale ta'e'iai ha tau'ataina faka'ekonomika." Kaikehe kuo hanga hake 'a e Temo-Tonga 'o folo fakaholomui e Temo 'oku nau tu'uakii 'aki 'enau feinga ke pule'i e matakali 'e taha kae 'ave pee tau'ataina faka'ekonomikaa ki he matakali 'e taha. 'Oku hala faka'efika, faka-Sisu Kalaisi, fakatemokalati, pea mo faka'ekonomika.
'I he teu liliu temokalati 'a Falanise he faka'osinga 'o e senituli 18 ki he senituli 19, ne fakatokanga 'a e filosefa politikale (political philosopher) Pilitania ko Edmund Burke ki he kau temo-Falanisee (older version 'o e Temo-Tonga) pea mo e kau Temo-Pilitania 'o e kuonga ko iaa, ke tuku hono fakamalohi'i e liliuu he 'e 'i ai e lingitoto. Ne malolo 'a Burke he 1797 ka na'e hoko 'ene palofisai, he na'e motu e 'ulu e tokolahi 'o Falanisee, pea to ai e tangilaulau 'iloa 'a e taha e kau poupou 'o e temo-Falanise ko Madame Roland kimu'a pea motu hono 'ulu: "'Oiaue, Tau'ataina, ko e fiha'i hia eni kuo fakahoko 'i ho hingoa" (O Liberty, how many crimes are committed in thy name). Pehe si'i tangi e toto 'o kinautolu ne malolo he 16/11 pea mo e kakai e Siasi Uesiliana he vela 'a Tungi Arcade, mo e kau fakatupu koloa ne tutu honau ngaahi falekoloa - "Oh Democracy, how many crimes are committed in thy name."
Kole atu ki he Temo-Tonga, 'oku tau loto kotoa pee ki he liliu, fakalakalaka, moe fakafo'ou 'o e pule'anga, ka 'oku 'ikai ke tau loto ki he fakamalohi'i e liliu he 'oku fele 'a e me'a ke tipeiti'i, na'a mo'oni e lau 'oku pehe: "Forced love is rape, forced change is raping the change"...and I hope we are not political rapists.
Uili Finau
Nomuka