Ko e tala mei Ma'ananga [1]
Sunday, September 3, 2006 - 20:30. Updated on Sunday, March 16, 2014 - 11:51.
‘Etita,
Fakamalo lahi atu kia Moimoiangaha mo ‘Ofa-ki-Tonga he kei lafo mai pea kuo to atu he ‘oku tau fai atu kitautolu ‘i ‘tu’a ‘isiu’ ‘au’aupito ‘aupito mei he ngaahi ‘uhinga ‘eku fuofua tohi mo e ngaahi fehu’i ne u feinga tatu’olahi atu ki ai.
Ko e faingamalie ko ‘eni mo ‘eiki pe ka e tuku mai ke u tali atu a ho’omo ngaahi fifili mo e fehu’i he ‘oku ‘ikai pe ke loto ma’ulalo fakapotalanoa ha taha ‘iate kimoutolu ke talanoa mai mo tali mai e ngaahi ‘isiu ne u toutou fakatangi atu ai. Pea hange ko ‘eku lau kimu’a ko e fehu’i mo e tali mo e talanoa ‘oku nau mahu’inga tatau pe kapau ‘oku nau tuhu katoa ki he me’a totonu ne hoko pea mo e ‘isiu e potatala.
Ko e ‘eku tali atu leva ‘eni ki ngaahi ‘otuotu mo e pupunga fehu’i mo e fifili.
1) Ki he tohi ‘a ‘Ofa-ki-Tonga, ‘Tuku ‘a e fakaleveleva’:
-Ko e heliaki ‘oku kehe pe ia mei he hulalea e faka’aluma, manuki hivakava’aki mo e kapekape. Pe ‘oku loloa pe nounou e ‘ipiseli kou tohi ka ‘oku mahu’inga ange Tangata ‘a e talanoa mai he ‘isiu pe poini pea ‘oku ‘ikai ko ha anga ta’efaka’apa’apa ia mo fieme’a. Kataki ‘oku ‘ikai ke mahino kiate au ho’o fakalea faka’aluma ‘o pehe,’ko au pe kou pehe ‘oku ai ‘a e me. ‘a ‘oku tu’u hoku vaha’a uma. Te’eki ke u talaatu ko e kakai kotoa ‘i mamani ‘oku nau vale pe lue holo pe mo e fo’i pupu. Ko koe pe mo Moimoiangaha mo Hao’uli ‘oku tau talanga ‘ikai ke kau ai e matanga ia, neongo ‘oku mou kei natu tavale mai pe ‘a e ‘isiu. Ne ‘ikai ke u lau ‘fuifuilupe’ atu, ko ‘eku talaatu pe ko e ha ho’o totonu ke ke talamai ke ‘oua temau ngaue’aki e hingoa Lo’au mo e Ma’ananga. Ne u lave atu ki Fale Lahi, Pule’anga, kakai ‘e ni’ihi mo e ngaahi ‘univesiti ko e tala atu ‘oku ‘nau poupou mai’ ka ko e ‘ikai ke ‘fakangofua’ kimautolu mei Falelahi. ‘Oku tatau aipe ia pe ‘e poupou mai ‘a Falelahi pe ‘ikai, pe ko koe mo Hao’uli mo Moimoiangaha pe ‘ikai ‘e kei LRS pe ‘a e LRS ki he pa’angangalu.
’Oku ou tali atu ho’o fifili mo e fehu’i neongo ‘oku ‘ikai ke ke fie tali mai ha’aku ko ho talamai ko ‘ene mamaha mo ta’e’uhinga, pea sai ke u tali atu a ‘e au ha’au he ‘oku ‘uhinga ange ia mo loloto. ‘Oku ‘ikai ke u ‘inu ti ‘inu kota’ he kuo ou ‘osi fakamatala’i atu e ‘uhinga ‘o e lea ‘isiu’ he’eku fuofua tohi, ‘Tokanga ki he kau Nifoloa’ (me’a atu ‘o me’a ki ai’). ‘Oku te’eki ke u kapekape, faka’aluma, hivakava’aki pe manuki atu ki ha taha he matanga pe ko kimoutolu ko ‘eku kole atu pe ke talanoa ‘poini mai ka e tuku e natu tavale’. Kapau kuo tohi atu ha kau kava-Tonga mo ha kau memipa he LRS ‘o ‘lau atu kia au’ pea ke ‘eiki pe ‘o ‘imeili atu ‘o talaange, ‘‘oku toputapu ‘a e ngutu lau mo e talanoa ‘i tu’a puipui mo tu’a ‘isiu ‘i Ma’ananga’.
Ko e Fofo’anga ‘oku tapu ‘a e ngutu lau ai, pea ko e Fofo’anga au, pea ko e ‘Fofo’anga mo’oni’ ‘oku ‘lea hangatonu mai pe kiate au ki hoko poko’i mata ‘o ‘ikai ngutu lalalu’ (ke fanongo he lea ko e ‘Falataha ‘a e Fofo’anga’). Kapau ko ha memipa e LRS ne ne ‘lau’i atu au’, to e talaange ki ai, ‘oku topu tapu e ngutu lau ‘i Ma’ananga mo e Lo’au LRS, pea ki he ‘Lo’au mo’oni’ ‘oku ai e vahaope ko e Ma’ananga oku fofola pe ai e me’a kotoa. Kataki ‘oku te’eki ke u pehe atu au ‘ko e Lo’au pe ‘a’aku mo ‘emau LRS’, ‘oku ai e kau Lo’au kava-Tonga ‘i Helepeku, Halapaini, Tano’a-’a Lo’au, Kalapu Halapaini, Lotu mo Ngaue, ‘Ulutea mo e Fofo’anga ne mau fe’iloaki ‘i Tonga pea na’a mau fekuku’i fiefia ‘i Siulai e ta’u ni.
Ko e kau Lo’au Kava-Tonga mo’oni ia ‘oku ‘ikai kenau kau ho’omou kau Lo’au Kava-Tonga ngutulau. Kataki ‘oku ‘ikai fai ha talanoa lau ta’u si’i mo ta’u lahi he paenga ni (faka’ilonga ia ‘osi e ‘oa fangota), ka ko e talanga ‘uhinga pe, pea ‘oku ‘ikai ke u ta’alo holo ‘e au ‘a Lo’au mo Ma’ananga ‘o hange ha ‘palepalengakau’ hange ko ho’o lau mai, he na’u ha’u pe au mo ‘eku kaveinga mo e ‘isiu ‘he’ilo pe koe ho’o ha’u ‘o fiefakamo’oni mai te ke hu he’eku kau sotia’. ‘Oku malie lahi kiate au ho’o ngaue’aki e lea ko e palepalengakau he ‘oku ‘ikai ko e lea heliaki fk-Tonga ia ka ko e lea faka’aluma mo manuki ‘o ‘ikai mama’o he kapekape mo e ta’efaka’apa’apa lahi. Mahalo sai ketau fe’unga ai.
Kia Moimoiangaha, ‘Lo’au ‘ena Lo’au ‘eni :
‘Oku ‘ikai ko ha pupu ne u ‘alu ‘o tufi mai mei Pulotu ka ko e ngaahi ‘isiu ketau potatala’aki, pea ‘oku ‘ikai ke maumautaimi he ko ‘enau mahu’inga ‘ena ‘oku mo kei tohi mai ai. ‘Oku faka’ofo’ofa ia kapau ‘oku fakaholomui ‘a e fatongia fekumi mo e fekeli ‘a e LRS he’e temau vakai leva pe ko fe ‘a e ngaahi me’a ko ia he ‘oku ‘ikai ke ke tuhu’i mai. ‘Io ko e mo’oni ia he’ikai pe ke ‘osi ha kuonga ia ‘etau fekumi ke tanaki mo fakatonutonu ‘a e ngaahi fakamatala kuo hiki he hisitoli, pea ‘oku ‘ikai hano ngata’anga ia ‘o’ona (ko e ‘isiu ‘eni ‘e taha he’eku fuofua tohi), pea ‘e kei fai aipe ‘a e fakatotolo ma’u aipe ‘o ta’engata pea ta’engata ki he Tala ‘o Lo’au ke ma’u ha ‘ilo lahi ki ai. ‘Io ‘oku ai ‘a e ngaahi me’a ‘oku hala he ngaahi hisitolia ‘oku ako’i ‘i Tonga pea ‘oku ngaue ki ai e LRS.
Kataki pe he’ikai tuku ‘eku talanoa ki ho’o ngaahi fakakaukau ne ke lau mai ‘i ‘tu’a ‘isiu. he ko koe pe ne ke tohi mai keta talanga. Malo ‘eni kuo ke a’u mai ‘o fafangu au, ka ‘oku ou kole atu ka ke to e fafangu au pea ‘omai ha konga ‘isiu ketau ‘inasi ai, ka e tuku e pupu mo e veve he ‘aonga ia ki he tafu feitunu. Kataki ‘oku ‘ikai ko ha’aku lau’i koe he ‘oku ‘ikai ke u ‘imeili takai ‘i ho tu’a ka kou fehu’i atu mo talanoa hangatonu atu he paenga ni pea ‘ikai ke ke fietali mahalo ko ho’o siolalo pea ko ‘eni kou to e tali atu ho’o fifili mo e fehu’i. Ko ‘eku ‘imeili ‘ena ko e pe ko e he ‘oku ‘ikai tapu ke ke lafo mai heni pea ke to e lafo mai he ‘imeili ko ‘ena keta potatala tangata, pea ka ‘ikai pea ke ‘eva ange ki he kupenga vahaope ‘a e LRS ko Ma’ananga ‘i he , pe ko e kupenga vahaope ‘emau kautaha faiva ko e keta potatala ai ki ha fa’ahinga ‘isiu pe te ta lava ‘o talanga ai.
Ko e feinga talanoa he ‘isiu mo e poini ‘oku ‘ikai ko ha fieha, fieme’a pe anga ta’efaka’apa’apa ia ka ko e ‘oku ma’u he faka’aluma, manuki, hivakava’aki mo e heliaki ‘a e kapekape hange ‘oku ou malanga atu ai talu mei he fuofua ‘aho ne u hoko ai ‘o tangata malanga hoko he paenga ni. ‘Oku te’eki ke u pehe atu ko e LRS pe ‘oku Lo’au ‘i mamani, ‘oku ke Lo’au, faka’ofo’ofa ia pea ‘oku lahi e kau Lo’au, ka e hange ko e lau ‘a e tohi, ‘‘e ui e toko lahi ka ‘e fili pe tokosi’i’. Tau Lo’au katoa pe ka ‘e fili pe kau Lo’au toko si’i ke fai e fatongia tupu’a ‘o Ma’ananga ‘i he Lepa ‘o Fualu ‘i Ha’amea ‘i Tongatapu.
Faka’apa’apa atu,
Siosiua F. Pouvalu Lafitani Tofua’ipangai
’Api ko Ma’ananga Lo’au Research Society (LRS)