Kulupu mo e Taki Kehekehe `oku Ta`emahino [1]
Monday, February 20, 2006 - 15:01. Updated on Wednesday, September 17, 2014 - 15:27.
`Etita,
`Okú te fafanifo holo pe he ngaahi kaupeau `o e vavaa `o malie`ia hotau kakaí `i he`enau ngaahi to`ongá pea mo `enau takitaha folahaká. Ko e faivá foki `oku `i ai hono ngaahi tala pea ko e ngaahi haká `oku `i ai honau ngaahi fatunga mo honau ngaahi ta`ao, fakataha mo honau ngaahi `uhinga. `Oku a`u `eni ia `etau sangasangá ki he me`a ko e laku `a lofia pea kau fakataha atu ai mo e meimei `alu noa`ia.
`Okú ou tokanga`i hifo `oku `i ai `eni `a e ongo kulupu kehekehe `e ua `okú na faila mai `o fakatete `o `ikai ke fu`u mahino pe ko e hu`u koa ki fe. Ko e `uluakí ko e Sosaieti Tonga `o Nu`usilá pea ua atu ki aí ko e Kosilio Taukapo ma`a e Kakaí.
`Oku ha mai `eni na`e fononga atu `a e kau taki `o e Sosaieti Tonga `o Nu`usilá ki `Atalanga mo `enau tohi ki he Tama Tu`í `o `ave ki he Sekelitali `Ene `Afió, ko `Eiki Nopele Ma`afu Tuku`i`aulahi. `Oku fakamatala mai ko e kau takí ko Tu`iono Liava`a, Langitoto Helu, Dr `Okusitino Mahina, pea mo Viliami Soane. `Okú ou fakakaukau atu pe `oku a`u nai `o tolunga`ahoa `a e kakai na`e fakaului `e he toko fa ko `eni `o muimui `iate kinautolú pe `oku `i ai koa ha tu`unga fakalao `a `enau sosaieti pe `ikai.`Oku pehe tokua ko `enau tohí ko e fakamahino `okú nau tu`u `ataa pe mei he ngaahi kulupu `i Tongá, pea `okú nau loto ke fengaue`aki mo ha kulupu pe pe ko ha sosaieti `okú nau feinga liliu melino.
`I he`eku faka`ata atu ki he kau taki `o e kulupu fo`ou ko `ení, `oku ngali mahino `a `Okusitino Mahina pea mo Langitotot Helu mei he mala`e akó, ka ko e motu`a `oku fakamu`omu`a maí `oku `ikai fu`u mahino `ene hopo mai ki lotó. Ko e motu`a ko `ení kuo fuoloa fau `ene vilo takai mo hono fakangalikovi`i `a e hou`eikí mo e kau taki `o e fonuá, pea `oku kehe `aupito hono `atá mo e toenga `o e kulupú. Mahalo na`a `oku sai hano fakatatafe atu ki tu`a `a Tu`iono Liava`a ia ke taafataha pe ki he po fanangá `o e kau ki he finematu`á, koe`uhi kae mahino `a e fatunga totonu `o e sosaieti Nu`usilá.
`Oku malie `a e fakalea `e he pepa Taimí kau ki he fakatu`uta ko `eni `a e Kosilio Taukapo ma`a e Kakaí, `o pehe ai `e honau taki, Dr Uili Fukofuka, te nau ... `ohofi tau tamate ai leva ke liliu `a e loto `o e pule`angá.... `Oku `ikai fa`afa`a mahino `a e taimi ko `eni `oku toki fai ai `e he taki ia ko `ení `a `ene ...`ohofi tamate.... Ko e ngaue ko `eni ki he memipa `a Tonga ki he WTO na`e fuoloa mai ` a hono ngaue`i pea ko `ene lavá `eni, pea toki `ai `a e fo`i `oho tamate ia ko `ení. `Oku hange tofu pe ia ko ha hao ha taha `o fai ha fo`i tata`o loto kolo, pea te toki `ohofua atu kita `o tui`i `a e motu`a na`e tata`ó kuo lolotonga teuteu `a e `aka fakahuu ia!
Kuo fu`u hulu tama `a e ngaahi kulupu kehekehé pea mo e kau taki kehekehe `oku fehopokaki holo he siakalé. Kuo `ikai ke te lave`í pe ko e `ofa fonua koa pe ko e feinga fakafo`ituitui pe ke `i ai hano tokanga`i kinautolu. Ko e me`a pe `oku takataka felekeu ko e `ikai ko ia ke tukunoa`i mu`a `a e Tama Tu`í ia ke ma`u ha malolo he kuo Ne pupuluhi mo toulekeleka. Ko e Komiti _ kuo fakafatongia`i `e he Fale Aleá mo e Pule`angá ke vakai `a e loto `o e kakai Tongá, mou fakaongoongo - `a e taimi te nau a`u atu aí pea tau fekalei ki ai `o fai ai `a e fakapotó pea mo osoosó.
Teu toki hoko vave ni atu pe.
`Ofa-ki-Tonga