You are here

Talanga 'i he lea faka-Tonga

Tangata Tonga sisino taha ‘i mamani

Nuku'alofa, Tonga

‘Etita,

‘I he ngaahi uike kuo maliu atuu, na’e lahi ‘a e talanga’i ‘o e lipooti ‘ae BBC fekau’aki mo e fika 1 ‘a e kakai tangata Tongaa ‘i he fu’u sisinoo (obese) kae fika 2 ‘a Ha’amoa, pea fika 1 ‘a e kakai fefine Ha’amoaa kae fika 2 ‘a Tonga ni, ‘i mamani. Ko e ma’u’anga fakamatala ‘e taha ‘oku pehee ai ‘oku 70% ‘a e kakai fefine Tongaa pea 50% ‘a e kakai tangata Tongaa ‘oku fu’u sisino, pea ko e 80% ‘o e kakai lalahi ‘o Tonga ni ‘oku sino lahi (overweight).    

‘Oku pulusi foki ‘e he Wikipedia ia ko Nauru ‘oku fika 1 he fu’u sisino taha ‘i mamanii, hoko ‘a Federated States of Micronesia, pea Cook Islands pea fika 4 ‘a Tonga ni.

Ko e me’afua ‘oku ma’u mei ai ‘a e ngaahi fika ’i ‘olungaa ko e Body Mass Index (BMI), pea ko e ta’u nai ‘eni ‘e 200 ‘a hono ngaue’aki ‘i mamani ko e faka’ilonga (marker) fakaofiofi ke tala vave  pe ‘oku mo’ui lelei ha taha pe ‘ikai. Ko e BMI ‘oku ma’u ia meihe fua ‘o e mamafa ‘o ’ota ‘i he kilokalami ‘o vahevahe ‘aki ia ‘a e ‘square’ ‘o hoto ma’olunga (‘i he mita). ‘Oku pehee ‘oku te mo’ui lelei pee kapau ko hoto BMI ‘oku 18.5 -24.9 (normal range), sino lahi (overweight) kapau ‘oku 25 -29.9, pea ‘oku te fu’u sisino (obese) kapau ‘oku 30 pe lahi ange pea ko e faka’iloanga ia ‘oku ‘ikai ke te mo’ui lelei.

Kuo ‘osi pulusi foki ‘i he uike ni ‘i he International Journal of Obesity (online) ‘a e ‘study’ ko e fekumi ‘a e kau ‘psychologists’ (Tomiyama et al) meihe University of California, Los Angeles (US), fekau’aki mo e BMI pea mo e mo’ui leleii ‘a e kakai US meihe 2005 ki he 2012.

Meihe ‘enau ‘analaiso ‘o e ngaahi fakamatala BMI pea nau fakafehoanaki mo e ngaahi sivi mo’ui lelei kehe ‘o e kakai tatau ‘e lau mano, hangee, ko honau ‘blood pressure, glucose, cholesterol mo e triglyceride levels’ na’a nau pehe ai ko e 47.4% (pe kakai ‘e 34.4 miliona) ‘o e kakai sino lahi ‘i he US (overweight) pea mo e kakai ‘e 19.8 miliona ‘oku pehee ‘oku fu’u sisino ‘oku nau mo’ui lelei pe kinautolu ia.  Ka ‘oku ‘ova he 30% (pe 20.7 miliona) ‘a e kakai ‘oku ‘i he ‘normal range’ ka ‘oku ‘ikai te nau mo’ui lelei kinautolu ia. ‘Oku ‘ova he kakai ‘e 2 miliona (pe 15%) ‘o e kakai kotoa ‘o e US ‘oku ‘very obese’ (BMI ‘ova he 35) ka ‘oku nau kei mo’ui lelei pe mo kinautolu ia.

Ko e lesoni mahu’inga ‘oku ‘omai ‘e he fekumi ni pea ketau tokanga kiaii, ke te kai me’akai fe’unga mo fakatupu mo’ui lelei ma’upee mo fa’a fakamalohisino pea ‘oua ‘e lahi tangutu pe tokotokoto, tuku e ifi tapakaa mo e inu ‘o e ‘olokaholoo. Ko e mamafa hoto sinoo mo e ma’olunga pe ma’ulalo ‘a hoto BMI ‘oku malava pee ke takihala’i ‘a ‘ete fakakaukauu pea ‘oku totonu kete tokanga ma’upee, pea ‘oua ‘e lumoluma’i ‘a e kau sisinoo, na’a ‘osi angee, taa koee ‘oku nau mo’ui lelei ange kinautolu ‘ia kita ‘oku sino lelei pea ‘i he ‘natural range’ ’a hoto BMI.

Sione Tu’itupou Fotu

Comments

Ko e me'a mo'oni foki 'eni 'oku me'a kiai 'a Sionee fekau'aki mo e kakai sisinoo, pea ko e fehalaaki pe 'etau tokanga'i kitautolu sisino pea 'oku lahi hono ngaahi palopalemaa. Kuo hoko foki 'a e kakai lalahi mo sisino 'i mamanii ko e palopalema (issue). Ne felauaki foki ngaahi vakapuna ia ni'ihi ke 'pay double' kakai sisino ka 'ikai pea 'oua tali kinautolu he vakapunaa. Kaikehe hangee 'oku 'i ai 'a e kakai ia 'e ni'ihi 'i mamani 'oku nau feinga kinautolu ke nau laulanu'i (discrimination) 'a e kakai sisino lalahii. Ko e mahakii foki ia, 'oku nau 'ohofi 'enautolu 'a e fa'ahinga kotoape meihe 'dwarfs' ki he saianiti. Ka ko e tangata sino lahi mo e fefine sino lahi ko e me'a'ofa fungani ia 'a e 'Otuaa 'oku 'oange ki ha tokotaha. Ko e meimei kotoa 'a e tamaiki milionea Tonga he 'akapulu 'i 'Amelika ni ko e kakai lalahi mo sisino. 'A ia 'e lava ke tau pehee, ko e me'a'ofa fungani 'eni 'a e 'Otua ki Tonga ke lalahi mo sisino hono kakakii. 'Oku 'i ai hoku ki'i mokopuna 'oku piki mai 'ehe taha 'o e ngaahi 'univesiti 'i Kalefonia ni ke ako ai mo va'inga 'akapulu kamata he ta'u faka-ako ka hoko maii. Na'e ha'u ongo faiako 'akapulu 'o talanoa ki he ongomatu'aa, pea na talaange. 'Oku mau sai'ia he lahi mo e va'inga 'a e tamasi'ii, ka te mau fafanga ia ke sino ke fe'unga mo e tu'unga 'oku va'inga ai. Kaikehe, hangee ko e lesoni 'oku tuku mai 'e Sionee, ke tau tokanga mo fai kotoa pe ia, katau mo'ui fiefia, tatau aipe pe koefe katakoli 'oku te kau kiaii........SAIA