You are here

Talanga 'i he lea faka-Tonga

Kole tokoni 'a e Pule'anga ki he Tama Tu'i mo Falealea

Nuku'alofa, Tonga

‘Etita,

‘I ha ngaahi senituli lahi ‘o a’u mai ki he ngaahi ‘aho ni, ‘oku ‘i ai ‘a e ngaahi tala tukufakaholo fakamamani lahi fungani mo’oni ‘o e ngaue fakapule’angaa, kau ai ‘a Tonga ni, ‘oku totonu ke tau fakatokanga’i ‘aupito ‘i he taimi ni, he ‘e tokoni lahi ki he talanga’i ‘e he kakaii ‘a e ngaahi ‘isiu fakapolitikale ‘oku nau tokanga mavahe kiaii, hangee ko e fakakaukau mo e taukave’i ‘e he ‘Eiki Palemiaa fekau’aki mo e keisi ‘a Minisita Lavulavu.

‘Oku kau ‘a e tukufakaholoo ‘a e:

‘Uluakii, koha taha ngaue fakapule’anga (‘oku vahe meihe pa’anga tukuhau ‘a e kakaii) ko e sevaniti sivile ia (public servant) pea ‘oku ‘ikai koia ‘oku pule ki he kakaii, ka, ko e kakaii ‘oku ‘o’ona (owner) ‘a e ngaue’angaa mo pule kiate iaa, pea ‘oku ‘ikai filifili manako ha’ane tu’utu’uni ki ha taha ‘I ha taimi pee;

Uaa, ko ’ene faifatongia kotoa pee ke matu’aki tokanga ‘e ‘ikai malava ai ke uesia kovi (adverse risk) ‘a e lelei ‘a Tonga mo e kakaii, pea fakatatau ma’upee ki he lao ‘o e fonuaa, hangee koia ‘e malava ke fai ai ha fefusiaki mo ta’efiemalie lahi ‘a e tokolahi ‘o e kakaii ki he Pule’angaa,‘i he taimi nii;

Toluu, ‘oku ‘ikai ke ‘i ai ha taha ngaue fakapule’anga ia ‘e ta’e malava ke fetongi (irreplaceable) ‘i ha taimi pee (tautautefito ki ha’ane maumau lao), he ko e tokotaha kotoa pee, a’u ki he kau takii, ‘oku ‘i ai ‘a hono malohinga mo e vaivai’anga ‘i ha fa’ahinga ngaue pee ‘oku ne fai.

Na’a tau fanongo foki ‘i he ongoongoo ‘i he uike ni ‘a e pehee ‘e he ‘Eiki Minisita Pa’anga ko ‘Aisake Eke, ‘oku ‘ataa pe kiha taha Memipa Fale Alea ke ne toe fai ha faka’ilo faka-Falealea ‘a Lavulavu kapau ‘oku ta’efiemalie ‘a e kakaii kiha tu’utu’uni ‘a e Palemiaa, he ‘oku mahino ta’e toe veiveiua ‘oku ‘i ai ‘a e keisi ke fai ha hopo (impeach). Faingta’a’ia lahi ‘a e toenga ‘o e Hou’eiki Kapinetii ‘i he me’a ‘oku hokoo, he ko e tokolahi ai ko e kau Kalisitiane mo’oni pea ‘oku ‘i ai ‘a e tui malohi ‘oku nau manavahee mo ‘apasia ange ki he ‘Otua ‘i ha tangata.

Tau fakafeta’i mo fakamaloo ai ki he ‘Otua mo hufia, ‘I he ‘enau ma’u ha konisenisi ma’a, falala mo talangofua kiate Ia ‘onau loto to’a ke fai ‘a e me’a ‘oku totonu (right thing) ke faii, pea tau poupou malohi ‘aupito ki ai, he kuo ‘osi ‘a e ‘uluaki palotii pea kuo ‘osi tohi ia ‘i he hisitolia ‘o e fonua ni, hangee pee ko Pita, ka ‘oku ‘ikai te tau loto ke nau a’u ki he levolo ‘o Siutasii. Pea ko e tokolahi taha ‘o e kau Minisitaa ko e kau CEO kimu’a ‘i he Pule’angaa ‘i  he ngaahi ta’u lahi, pea na’a nau mateaki’i ‘aupito ‘a e ngaahi tala tukufakaholo ‘o e ngaue fakapule’anga ‘i ‘olungaa mo e ngaahi ha’iha’i ‘o e ngaahi lao ‘o e fonuaa na’e fa’uu, he na’e ‘i ai ‘a e ngaahi keisi tatau kimu’a na’e hoko, pea ke malu’i ‘a e kakaii mo e kau ngauee ke ‘oua ‘e toe hoko. Ko e sekitoa taautaha ‘oku ki’i ‘ataa ange (flexible) pea faingofua ange ‘a e ngauee, he ko e tokotaha ‘o’ona ‘oha ngaue’anga ‘oku tokotaha pe tokosi’i pee.   

Ko e founga ‘eni ‘e ua kuo tukumai mei he Pule’anga ke solova ‘aki ‘a e ‘isiu ‘a Lavulavu:

‘Uluakii, na’e pehee ‘e he Palemiaa ke tohi tangi mai ‘a e kakaii ki he Tama Tu’ii ke tapuni ‘a e Fale Aleaa (dissolve) kae fai ha fili fo’ou;

Uaa, ko e lau ‘eni ‘a Minisita Eke ‘e malava pee ke toe fai ha hopo fo’ou,‘iha tohi tangi ha taha ki Fale Alea. ‘Oku tu’u mai foki mei mu’a ‘a e hopo ‘I he Fakamaau’anga ‘a Lavulavu mo e ngaahi ‘eke ‘I he fili ‘o e ta’u kuo ‘osii. Ko e fo’i ‘major drama’ ‘oku hokoo pea ‘oku tau loto kotoa ke fai mo solova ‘I he uike ni na’a toe lahi ange ‘a e maea ‘e ngaue’aki ‘ehe Pule’angaa ke nau to e matu’utaamaki pee ai, he ko hotau lotoo mo e lotu ke ‘oua ‘e hoko ha me’a pehee.   

Sione Tu’itupou Fotu

Fasi-mo e-Afi