You are here

Letters

Fakafoki 'a e kelekele ki he pule'anga

Melbourne, Australia

'Etita,

Te u hoko atu aipe ki he 'Inovesio 'o e Senituli 21 pe ko e fa'ahinga liliu 'oku fe'unga pea 'oku tonu ke fei mo fakahoko ki he fo'i Piliote kene hanga 'o haiane'i e ngaahi faikehekehe 'oku ne lolotonga kumoa e fonua. 'A ia ko e founga 'uluaki ne u lave atu kiai 'i he'eku tohi kuo 'osi 'a e Fakakolekole, pea kapau na'e tali ia 'e he kau ma'u kelekele pea ko e na'a ia 'a e vavake. Pea kapau leva na'e 'ikai ke tali ia 'e he kau ma'u kelekele, ko e founga leva 'eni te tau hoko atu kiai 'oku ui ia ko e Totonu Fakatukufakaholo, 'a e kau ma'u kelekele.

Pea te tau kamata'aki e Totonu Fakatukufakaholo Fakakalisitiane 'a e kakai Tonga he ko e kau kalisitiane. 'Oku mou tui foki ko e kau Kalisitiane kimoutolu. Pea 'oku mou tui foki ko e Taha Tolu Tapu pe 'a e 'Otua Tapuha. 'Ikai ke ngata ai ka 'oku 'i ai 'a e totonu 'a e tokotaha kotoa 'i mamani kiai, kau ai mo e kakai Tonga. Ko e fakamo'oni ki ai, he 'oku mou tui na'a ne tuku mai hono 'Alo ke pekia koe'uhi ke fakamo'ui e fa'ahinga kotoa pe 'o e tangata 'i mamani. 'Ikai koia pe, ka Koia na'ane fakatupu e fo'i mamani, pea ko e 'uhinga ia 'oku pule fakaleveleva ai ki he me'a kotoa pe 'i mamani, 'o kau ai e kelekele 'o Tonga. Fakamo'oni ia he lotu na'a ne ako ki he kau Tisaipale ko e Taha Tolu Tapu 'oku 'afio 'i Hevani pea ko e Tamai ia 'a e kau Kalisitiane kotoa pe. Koia ai kapau ko Tonga ko e fonua Kalisitiane pea ko e koloa ia 'a e Taha Tolu Tapu ta 'oku 'i ai e totonu ia 'a e Kalisitiane Tonga kotoa ki he kelekele 'o Tonga he ko e koloa ia 'enau Tamai. Ko e 'uhinga ia 'oku tonu ai ke fakafoki e kelekele ki he Pule'anga kapau ko e pule'anga Kalisitiane he ko e kakai Tonga Kalisitiane fakalukufua ia. Koia ai kau ta'e Kalisitiane mou feinga leva ke mou Kalisitiane ke mou lave he monu'ia 'o e kau Kalisitiane Tonga mei he 'enau Tamai (Taha Tolu Tapu).

'Oku 'ikai ke toe 'i ai ha kehekehe ia he lelei 'e ma'u 'o tatau ai pe, pe ko e pule'anga lolotonga pe ko ha pule'anga fo'ou 'e kei ma'u pe 'a e ola tatau, 'i hono tukuhau'i e kelekele. Ka ko e taha 'eni e ngaahi lelei ke tanaki atu ki he ngaahi lelei ne u lave ki ai kimu'a. Kapau 'e tukuhau'i e kelekele, ko e toki tatau ia 'a e totonu 'a e Kalisitiane Tonga kotoa ki he kelekele 'o Tonga, 'o kehe ia mei he founga lolotonga.

Fakatata'aki 'eni: Ko e anga foki e ma'u kelekele he taimi ni ko e foha lahi pe 'i he fanau kotoa 'oku 'i ai 'ene totonu ki he kelekele 'enau tamai pe tangata'eiki. Ko hono toe leva ko e katoa ki hala 'o kumi ha mo'ui. Pea ko e me'a 'oku fakaloloma taha, he neongo e fakapikopiko 'a e foha lahi, ka kuo ne ma'u 'e ia e monu'ia he ko e lahi pe ko e 'Ea, 'o mo'oni e lau, "ko e kovi mu'a mai". Pea kapau leva 'e tukuhau'i e kelekele 'oku ou fakapapau'i atu he 'ikai ke toe 'iai ha me'a ko e fakapikopiko he kuo pau ke ne totongi e tukuhau na'a fakafoki 'e he pule'anga. Pea ko e taimi koia 'oku ne totongi ai e tukuhau kelekele 'oku taloa hangatonu e pa'anga koia ki he pule'anga pea 'e lava leva 'e he pule'anga 'o 'ange ai ha vahe 'ae kau ta'e ma'u kelekele. Sai kuo lava leva kemou sio he taimi ni neongo 'a e 'ikai ke ma'u kelekele 'ae fanau iiki, ka 'oku nau kei lave pe 'i he monu'ia mo e koloa tukufakaholo 'enau tamai koe'uhi ko hono tukuhau'i.

Koia ai kapau 'oku lau mano e kau Kalisitiane Tonga ta'ema'u kelekele te nau kei fiemalie pe he 'oku nau kei lave pe he koloa 'enau Tamai koe Taha Tolu Tapu. 'Aia koe 'uhinga tefito e tukuhau kelekele, koe totongi'i 'ehe kau ma'u kelekele 'etau totonu fakalukufua ki he kelekele koia, kenau faka'aonga'i, pea 'oku 'ikai 'uhinga ia kuo nau ma'u e kelekele, ka 'oku ui pe ia ko e lisi. Ko e fehu'i leva, "Ka kohai leva 'oku ne ma'u e kelekele?" Ko e tali leva kiai, "Ko e kakai Kalisitiane Tonga fakalukufua". Ko e fakamo'oni 'eni ki ai, ko e taimi pe he 'ikai ke totongi ai 'e he kau ma'u kelekele 'enau lisi, ko 'ene ala atu ia e fakafofonga kelekele 'o e kakai, (pule'anga) 'o fakafoki mai e kelekele, ke lisi ia ki ha taha tene lava 'o totongi e tukuhau ke 'aonga ki he kakai fakalukufua. 'Oku ou fie fakamahino atu kainga Tonga, ko e Tukuhau, kuo 'osi fakamo'oni'i fakamamani lahi ko e ma'u'anga pa'anga lelei taha ia pea pau ki he langa fakalakalaka faka'ikonomika 'a e ngaahi fonua kotoa 'oku pule'i fakatemokalati. Ko e me'a pe 'oku kovi ko e anga hono tauhi e pa'anga, pea mo e anga hono tufotufaa. 'E saiange 'a e Tukuhau Kelekele ia he 'oku tu'o taha pe ia he ta'u 'i he toutou ha'u 'ae kau ma'u kelekele 'o 'ave tokonaki ta'etotongi pea mo e fua 'enau ngaahi kavenga fakafamili, fakafonua, fakasiasi, mo e ha fua ki he totongi fakamalo pe. He ko e 'uhinga 'enau kei fai pehe he 'oku nau kei tui na'a nau nau sai ange, pea 'oku nau kei sai ange, pea tenau kei sai ange 'i he kau ta'ema'u kelekele. 'Oku te'eki ke nau tui 'oku tau tatau pe neongo 'oku nau 'osi mahino'i.

Kaikehe ko e taha ia e ngaahi malohinga e founga pule fakatemokalati, "ko e tatau 'a e totonu 'ae tokotaha kotoa ki he koloa 'a e fonua 'oku nofo ai" pe ko hono fakalea ke mahino ange 'oku 'ikai ke toe 'i ai ha fa'ahinga fakangatangata 'ihe anga e nofo - tu'a pe hou'eiki, tu'umalie pe tu'utamaki, ma'olunga pe ma'ulalo, tangata pe ko e fefine, Kalisitiane pe ta'e Kalisitiane, Faifekau pe ta'e Faifekau, 'Ea (foha lahi) pe ta'e 'Ea ('ikai ko ha foha lahi), mo e ha fua.

Te u toki hoko atu ki he founga hoko.



Faka'apa'apa Atu

Manu-tali-ui-mei-fanga

suniamafileolatu [at] hotmail [dot] com [dot] au">mailto:suniamafileolatu [at] hotmail [dot] com [dot] au