You are here

Talanga 'i he lea faka-Tonga

Ko e faakafoa he 'ofa ki Tonga

Australia

'Etita,

'Oku ou kole ke u hufanga atu 'i he fakatapu kae 'ataa mu'a ke u kau atu 'i he faakafoa 'i he 'ulungaanga fulikivanu kuo e'a mei hotau ki'i fonua 'ofa'anga ko Tonga. 'Oku ou tui 'oku tau ongo'i tatau pe 'i he 'etau vakai ki he kolohau e 'Otu Felenite kuo 'auha 'i he ngaue 'a ha ki'i tokosi'i ta'e'ofa, ta'elotu, ta'efaitotonu, ta'e naa, laulanu, ta'efaka'atu'i.

Na'e 'i ai 'eku ki'i tohi atu kimu'a na'a ku fiehua atu ai 'i he ki'i fepale ki he manupuna 'i he Vaotaa, koia 'oku ou fakahaa atu ai 'i he tohi ni, ko'eni kuo kamata ke tangi 'a e ki'i manupuna 'i kolo pea 'oku lolotonga fifili 'a e tangata na'a ne 'omai 'a e ki'i manupuna ki kolo pe ko e haa kuo 'ikai ke toe hiva malie ai 'a e ki'i manupuna 'i kolo? Ko'eni kuo hiva mai ia 'oku fu'u ta'eoli 'aupito ko hono ola eni kuo mole e mo'ui 'e 7, pea 'auha 'a loto Nuku'alofa, laulau miliona 'a e mole, laungeau e ngaue kuo mole, lau kilu e kakai 'e suffer fakapa'anga, fakamaa ki he Tonga kotoa pe 'i he Kolope.

Ko 'eku ki'i ma'u vaivai ko Palofesa Futa Helu(THS) na'a ne 'omai 'a e ki'i fo'i manupuna ko'eni ko e temokalati ki Tonga ni 'o fakalatalata'i 'i hono 'uluaki 'apiako pehe ki he Fofo'anga pea mo 'Atenisi toki muimui mai kiai 'a 'Akilisi pea na'e hange pe 'a 'Akilisi(Toloa) ha ki'i hiku 'o Futa(THS). Na'e kau atu ki he poupou 'a e ongo takilotu kuo na pekia tapu mo kinaua kau mai kiai mo e kau faifekau 'e ni'ihi kau ngaue fakapule'anga, 'io ni'ihi 'o e hou'eiki, 'io 'o a'u ki he fale'alo 'e ni'ihi mo e fale 'o ha'a moheofo 'a 'enau fakamo'oni kuo taimi pe ke fai ha liliu ki he fa'unga pule ke toe fakatemokalati ange kae fai fakaalaala mo e founga melino he 'oku pelepelengesi 'a e kaveinga.

William Clive Edwards(THS) 'osi pe ma'u hono LLB ngaue aipe fakaloea 'i Nu'usila pea ko 'ene foki mai pe ki Tonga ni 1996 nai pekia 'a 'Akauola(THS) ui 'a Clive ke Minisita Polisi hu atu pe siana kamata ke vavakee 'a e Potungaue Polisi holo e molale pea mo e discipline 'o e Poungaue koia mei he tu'unga 'i he taimi 'o 'Akauola. Hu ki Falealea ko e Minisita Polisi fakahu laulau uike 'Akilisi Pohiva, Filo 'Akauola mo Kalafi Moala ko e kupu'i lao kuo kamata 'ume'umea na'e fakahuu 'aki e kautama toki fakatonutonu kimui na'e ta'efakalao. Ta'efa'alaua 'a e ngaahi hopo 'a e Pule'anga na'e fo'i pea mole moe pa'anga. 'Ohovale pe tuli he Minisitaa !! Huu mai e tangata 'o tu'u fefeka atu mei he tafa'aki koee, tala e ngaahi fakapulipuli 'a e Pule'anga ki he kakai. Vilo hake pe 'a Clive(THS) tu'u mai mo 'Akilisi(Toloa), kamata ke u fanongo kia 'Akilisi kuo ne fakamanamana 'aki 'a e Talangata'a Sivile (Civil Disobedience). Ko'eni ia kuo hoko 'oku 'ikai ko e Civil Disobedience ka ko e Pure Criminal Act. Ko Clive kuo kaikaila mai 'oku abuse e human rights 'e he kau Polisi mo e Sotia a'u e kiai, kae fefe leva e si'i kau pisinisi, mo e kakai tonuhia ne mou tutu, 'ikai ke 'i ai ha'anau totonu 'a nautolu. Mou pehe temou fai hia pea mou 'amanaki 'e oo atu 'a e kau polisi mo e sotia 'o 'ave mou tolu 'o nofo hotele, pea tauhi kimoutolu hange ha Pilinisi pe ko ha Pilinisesi? 'Ikai.

Sitiveni Halapua(THS) ko'eni kuo kaikaila mai 'a e fu'u THS koia mei Nu'usila koaa pe ko Hawaii 'ikai ke tau 'ilo pe koe ha e me'a ia 'oku fakakaukau'i 'e he fu'u THS koia.

Kuo kasia 'e he temokalati 'a e Pule'anga, Falealea, Siasi, ka 'oku ou kei faka'amu ange pe na'e 'uluaki fai ha referendum he 'oku ou 'ilo fakapapau 'oku kei tokolahi ange pe 'a e kakai Tonga 'i Tonga pea mo muli 'oku 'ikai te nau loto ke fai ha liliu. Ko'eni kuo kamata pe 'a e Temokalati mo e pango lahi. Ko e ha kuo tuku ai 'a e vaka ka tau kakau. Ta'u e 'e teau tupu mo e tokalingolingo 'a e melino 'i he 'Otu Tonga. Mo'oni e lau 'a e punake "kau ka hake mei fa'itoka puna ki he ta'e'iloa"

Neongo kuo lavea noa 'a e takanofo 'i he ngaue takatu'u ka 'oku mo'oni e fakatalutalu. "Na'e 'ikai, pea 'Oku 'ikai, pea He 'ikai pe, ke teitei ikuna 'e he Kovi 'a e Lelei 'i ha taimi, mahalo pe 'e 'i ai e ki'i taimi 'oku fa'a mamalohi mai ai 'a e kovi ka 'i hono faka'osi pe ko e iku'anga, ko 'Ofa 'a angamokomoko mo fa'a kataki, 'a Melino, 'a 'Ofa ki ho fili, 'a Paa'i 'i he kou'ahe koee pea fulihi atu moee, koia 'oku Ikuna."

'Oku ou fakatauange pe 'e kei faka malumalu pe 'e he 'Otua Mafimafi 'a Tonga 'i hono lalo to'ukupu mafimafi 'o Ta'engata.

Faka'apa'apa atu

Molumalu 'o Ha'angata

stuiivai [at] yahoo [dot] com [dot] au