You are here

Talanga 'i he lea faka-Tonga

Fakalelei tufunga fonua 'a Lo'au - Konga IV

Canberra, Australia





'Etita,

Ne kamata 'a e fetokaki mo e feke'aki e ngaahi Ha'a pea mo e pule 'a

Kauhala'uta 'o e Ha'a Tu'i Tonga he senituli 18 mei he kamata ke fakafehu'ia 'e 'Ukukalala Ma'ufanga ('Uluaki 'Ulukalala & Tu'i Vava'u II) pea pehe ki hono foha 'Ulukalala Feletoa(Tu'i Vava'u III & Tu'i Ha'apai I) 'a e founga pule 'o e 'aho ko ia.



Pea na'e to e kau lahi atu ki ai 'a hono fakapoongi 'o Tu'i Kanokupolu

Tuku'aho 'eiki 'a Tu'i Kanokupolu Tupouto'a ko e 'eiki 'a Taufa'ahau Siaosi Tupou I. Pea kau atu ki ai 'a e Tau Fakalele Moa 'a Vaha'i he senituli 18 aipe, pea mei ai ne kamata ketau sio ki he 'alu ke fakalalahi 'a e nganga'ehu mo e fetau'aki fakalotofonua 'o fai mai ai pe ki he toki tupu hake 'a Taufa'ahau ''i Ha'apai 'o ne aofangatuku e tau ni mo e Tautahi (Vava'u mo Ha'apai).



Ne kamata 'e he kau 'Ulukalala mei Vava'u 'a e fakafehufehu'ia e

mafai 'o Kauhala'uta mo e tau fakalotofonua 'a Tonga pea toki aofangatuku 'e Taufa'ahau mei Ha'apai mo e Tautahi. 'I he lolotonga 'a e feinga liliu 'o e 'aho ni, 'oku 'asi mai ne kamata 'e he kau Fakafofonga mo e kakai Ha'apai pea 'e hange he'e tau lele atu 'e faka'osi 'e Vava'u 'a 'etau fakaleleipolitikale 'o e senituli 21, pe ko e fakataha 'a Ha'apai mo Vava'u.



He neongo ne faka'osi 'e Taufa'ahau mei Ha'apai ka ko e Tautahi ko e fakataha 'a Ha'apai mo Vava'u. Pea 'oku totonu ke 'oua 'e tukunoa'i mo ta'etokanga'i 'e he kau taki mo e kakai e fonua 'a e mo'oni fakahisitolia ko 'eni, he'e malava ke to e hoko tu'o ua mai 'a e konga e hisitolia ko 'eni, hange ko e lau 'a e kau Papalangi.



Ko e tau fakalotofonua 'a Taufa'ahau ko e tau 'a e ngaahi Ha'a pea ne

kumi poupou mo kumi kau To'a 'a Taufa'ahau mei he kau To'a mo e

hou'eiki 'o e ngaahi Ha'a. Pea ko e faingata'a lahi he feinga tau 'a Taufa'ahau ko 'ene fehangahangai mo e ngaahi Ha'a. Lolotonga 'ene feinga ke tau'i e mafai pule 'a e Ha'a Tu'i Kanokupolu mo Kauhala'uta kuo to e tu'u hake 'a Ha'a Havea Lahi mo Ha'a Nata Motua 'o fakafepaki ki ai, 'i he 'uhinga lalahi ko e 'ikai kenau

fietali e lotu fo'ou faka-Kalisitane pea mo e 'ai ke malohi mo pule'i

mai 'a Tongatapu mei Ha'apai mo Vava'u mo 'ena Tautahi.



Ne fangata'ia lahi 'a Taufa'ahau 'i Kauhala'uta, Ha'a Havea Lahi mo

Ha'a Ngata Motu'a neongo ne iku 'one ikuna. Pea 'i he'ene ikuna ke fai 'a e fakalelei ka e fakahoko e pule Tu'i Fakakonisitutone ne to e faingata'ia lahi he feinga ke fakataha'i mai e ngaahi Ha'a lalahi ko 'eni 'e tolu kenau tali e Konisitutone Fo'ou, pea ne a'u mai pe ki he 'osi e 1875 hono fakalao'i e Konisittone mo e lau kuo tau'ataina e kakai mo e kei fepaki pe 'a Taufa'ahau (he'ene toulekeleka) mo e 'u Ha'a lalahi ko 'eni 'e tolu.



Ne liliu 'e Taufa'ahau mo Misa Peika e hou'eiki mo honau ngaahi

Ha'a 'o fakafotunga mai he hingoa fo'ou ko e Hou'eiki Nopele, neongo ne kei fakamo'ui pe 'a e lau Ha'a pea kei 'ulu pe kau Nopele tokolahi ki he ngaahi Ha'a. Ko e kau Nopele he 'aho ni 'oku nau kei taki pe ki he ngaahi Ha'a lahi pea 'oku ai honau ngaahi kainga pea mo e kelekele (pe tofi'a). Pea 'oku kau 'eni he kehekehe mo e mafai mahu'inga 'oku 'ikai 'asi mai 'oku ma'u 'e he kau hou'eiki Nopele 'o e 'aho ni.



Ko e kau Fakafofonga 'o e kakai 'oku nau fakafofonga'i he

lao 'a e le'o 'o e kakai 'ata'ata pe, pea ko e kau Feinga Liliu

ko 'enau feinga ki ha liliu fakapolitikale neongo 'oku nau taku ko 'enau fakafofonga'i e totonu e kakai ka 'oku 'ikai ha mo'oni mai ia he'enau 'u to'nga mai kimui ni, pea kehe leva 'a e ngaue fakalao ia 'oku fai he kau loea mo e ha fua. Ko e kau hou'eiki Nopele pe 'oku nau fakatou fakafofonga'i 'a e le'o 'o e kakai mo e kelekeke,

pea 'oku mahu'inga 'aupito 'eni ke fai hano fakamahu'inga'i mo'oni 'e

he kau Nopele.



Ko e kau Hou'eiki Nopele tokolahi he 'aho ni 'oku si'isi'i 'aupito 'enau mahu'inga'ia honau fatongia mahu'inga ko e kau FAKAFOFONGA 'O E TU'I MO E KAKAI FAKATOU'OSI pea 'oku kau atu ki ai mo honau NGAAHI TOFI'A (kelekele mo e kakai pe 'fonua'). 'Oku fu'u lahi 'enau fakalongolongo 'o 'ikai kenau tu'u mai ke fai honau fatongia tukufakaholo mei he lau faka-Ha'a (he 'oku kei mo'ui mai pe 'a e ngaahi Ha'a te'eki ke mole faka'aufuli), pea te'eki kenau tu'u mai 'o fakahoko honau fatongia fakakonistutone mo e lao ko hono malu'i e kakai mo taukave'i e totonu e kakai 'oka tu'u kalikali e pule 'a e Tu'i mo hono Fale pea pehe ki he Palemia mo kau Minisita.



'Oku faka'ata 'e he lao mo e konisitutone e kau Nopele kenau ngaue ki

he lelei e fonua 'i he va 'o e Tu'i mo e kakai, pea 'oku te'eki ke to'o ha hingoa Nopele 'e he Tu'i 'i he 'uhinga ko ha'ane hikinima fakataha mo e kau Fakafofonga e kakai 'i Falealea, pe poupou ki he tafa'aki 'a e kakai, pe fehangahangai mo e Tu'i mo hono Fale he funga 'o e lao mo e Konisitutone. Mahalo ko e Tama Tu'ipelehake

pe kuo 'asi mahino mai 'oku ne kamata fai hono fatongia mahu'inga ko 'eni tukufakaholo faka-Ha'a mo e fakalao he malumalu tau'ataina 'o e Konisitutone.



Ka kei fakalongolongo aipe 'a e tokolahi e kau Nopele he tu'unga

lolotonga 'e to e 'alu ke to e kovi ange 'a 'etau fononga ki ha liliu fakapolitikale. Ko e kole mo e fakamanatu ki he hou'eiki Nopele 'oku ai 'a e mafai lahi 'iate kinautolu ki he kakai mo e tu'u 'a e liliu.



Faka'apa'apa atu,



Siosiua F. P. Tofua'ipangai (aka Lafitani)

Lo'au Researh Society (LRS)

pouvalul [at] aapt [dot] net [dot] au